Yle on välttämätön. Se hoitaa vaaratilanteista tiedotuksen, arkistoi kansallisen muistiaineiston, tuottaa uutta laatudraamaa ja pitää huolen monipuolisesta kansalaiskeskustelusta. Yle on rahansa ansainnut.

Mutta poliitikoilta menivät nyt sekaisin ikäluokkien erot. Nuori polvi hoitaa mediatarpeensa muuten kuin radiota kuunnellen ja katsoo televisiosta muuta kuin ajankohtaista tai uutisia. Tuskinpa juuri surffaavat Elävässä arkistossakaan. Ainakaan vielä.

Kun ilman televisiota elävä kummityttöni lukee poliitikkojen päätöksestä, hän säikähtää hengiltä. 170 euroa on käsittämättömän suuri summa lapsen ja aikuisen perheelle. Varsinkin kun tulotaso on ihan jotakin muuta kuin millä nykypoliitikot ovat edes opiskelija-aikoinaan itseään pitäneet hengissä.

Reilumpaa olisi napata rahat verotuksen kautta kuin niin, että niitä joutuvat pienituloiset sitten anelemaan takaoven kautta tukiviranomaisilta kuitenkin.

Miten voivatkaan poliitikot vieraantua näin elävästä elämästä, elävätkö pelkkää elävää arkistoa?