Joitakin vuosia sitten oli WWF:llä ns. Panda-myyjäjärjestelmä eli lapset voivat myydä tuotteita läheisilleen erillisen katalogin perusteella ja vanhemmat varmistivat omilla allekirjoituksillaan asioiden toimivuuden.

Moni Panda-myyjä sai helpotettua läheistensä joululahjojen valintarumbaa huomattavasti. Yksi tuttavani jäi leskeksi yllättäen joulun alla ja hän muistaa edelleen kiitellä sitä, että joululahjat olivat jo kaapissa odottamassa, muuten olisivat omat ja kummilapset jääneet lahjoitta.

Lapsi tai nuori sai taskurahaa suorituksensa mukaan, oppi tekemään tilityksiä, eläytymään asiakkaan tarpeisiin, oppi kestävästä kehityksestä sekä vapaaehtoistyöstä. Käteen jäi myös erilaisia bonuslahjoja, omaan ikäkauteen sopivia bonuslahjoja.

Sitä iloa kesti perheessämme niin kauan kuin esikoinen oli Panda-myyjäiässä, sitten sekin homma lopetettiin. Kyse oli kuitenkin edelläkäyvästä eettisestä tavasta opettaa yrittäjyyttä vapaaehtoisuuden pohjalta. Aivan eri juttu kun lapset myymässä jotakin epämääräisesti tuotettua vessapaperia kollitolkulla lähipiirilleen tai tuuppaamassa jotakin pesuaineita naapureilleen, jotka eivät kehtaa niitä olla ostamatta.

Nyt laman aikana kaino, vieno ja melko äänekäskin pyyntö kummilasten ja varhaisnuorten puolesta, antakaa takaisin Panda-myyjäkuvio ja kehittäkää vastaavia muitakin.

Luin juuri, että Plan-kummilapsille ei jatkossa saa lähettää kummilahjoja eriarvoisuuden ja kuljetuksista koituvan lisätyön takia. Ihan ymmärrettävää. Mutta antakaa karsimisen sijaan myös konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Jos kerran kaikissa yhdistyksissä kaivataan nuoria, niin tulkaa esille ja kertokaa, mihin heitä voisitte tarvita niin, ettei nuorelle jää käytetty olo vaan taskuun työtodistus ja hyvä mieli, ehkä jotakin materiaalistakin.